Haasteikas käsityö

Blogi on taas ollut kovin hiljainen, arki vie niin mukanaan että mitään ei muka ehdi kirjoittamaan blogiin. Toisaalta olen jo jonkin aikaa kärsinyt kamerapulasta; talouden molemmat pikkukamerat kokivat karun kohtalon ja isoa järkkäriä en viitsi (=jaksa) kantaa mukana satunnaisia näpäyksiä varten. Odotan saavani keväällä uuden kameran syntymäpäivälahjaksi. Ainakin olen sitä toivonut.

Paula kuitenkin herättelee hieman blogiani tähän orastavaan kevätfiilikseen muistamalla minua Käsityöhaasteella. Kiitos haasteesta! Nyt mennään:

1. Mikä on kunnianhimoisin käsityöhaaveesi?

Ommeltu ryijy. Mallinkin olen katsonut jo valmiiksi, mutta sitä ei tietenkään löydy netistä. Varmistin kuitenkin Käsityön ystäviltä, että kaikkia ryijymalleja on saatavilla vaikka nettikaupasta niitä ei löytyisikään. Haaveen toteuttaminen on toistaiseksi tyssännyt ryijypaketin hintaan ja ompelupaikan puutteeseen. En usko että isoa ryijyä pystyn ompelemaan iltasella television ääressä! Ja kun on noita muitakin lankafriikkejä talous täynnä...

Netin ryijyvalikoimia selaillessa törmäsin myös uuden kotikuntani ryijyyn:

Kuva: Pirkanmaan Kotityö

Olisko tässä nyt niin paljon uutta kotiseuturakkautta? Jos entiseltä kotikunnaltani löytyisi ryijy, sen varmaan haluaisinkin, mutta ainakaan tällä nettiselaamisella ei sellaista löytynyt.

2. Mikä on ollut kunnianhimoisin toteutuneista käsitöistä?

Olen tehnyt toistaiseksi vain pieniä käsitöitä. Tai no, miten määritellään pieni käsityö; villapaitoja ja -takkeja on tullut tehtyä, erikoisempia sukkia, yksi torkkupeittokin palatekniikalla tehden oli vielä ihan iisi... Ehkä kuitenkin tärkein työni on ollut Vaarallisen Pavun nimiäismekko.

3. Jos sinulla olisi aikaa ryhtyä tekemään käsitöitä, jääkö joskus aloittamatta, kun ei osaa päättää mitä?

Riippuu tilanteesta, jos aikaa olisi viikkotolkulla, aloittaisin varmasti. Jos taas aikaa on yksi ilta ja tarvikkeetkin hukassa, en edes aloita. On ollut aika, jolloin olisin edes tutkaillut jotakin tekemiseen viittaavaa, vaikka sitten etsinyt niitä tarvikkeita, mutta nyt tarvikkeet ovat niin hankaloissa paikoissa, ettei ihan huvikseen huvita mennä tonkimaan laatikoita. 


4. Mitä käsitöitä teet mieluiten?

Pari vuotta sitten olisin vielä vastannut "neulominen" sujuvasti ja miettimättä, nyt en osaa sanoa onko neulominen vai ompeleminen mieluisampaa... Neulomisen helppouksiin kuuluu helposti hallittavat työvälineet, joiden määrä pysyy helposti kurissa. Ompelemiselle pisteitä tuo puolestaan tietynlainen keskittyminen; ompelukonetta en voi ottaa television ääreen. Molemmissa on puolensa!

Kuva: Ompelijan maailma

5. Liittyykö ammattisi käsin tekemiseen?

Ei. Ei niin pätkääkään. Vaikka rakastan käsitöitä, en edes haluaisi siitä itselleni ammattia. Minä olen sellainen ihminen, joka rentoutuu tekemällä aivan eri juttuja kuin töissä.

6. Vallitseeko työpisteessäsi (tai missä ikinä välineitä säilytätkään) totaalikaaos vai narskuvanpuhdas säntillisyys?

Vielä vuosi sitten käsityönurkassani oli edes jotakin tolkkua. Sitten tuli pikainen muutto ja kaikki tavarat vain pakattiin käymättä sen kummemmin läpi. Laatikoiden kylkeen mies tussasi "Vaimon romppeet". Nyt käsityöpisteitä on rappujen alla, sivuvintissä, komerossa, ehkä vähän toisessakin sivuvintissä ja ulkorakennuksessa. Puhumattakaan keittiön sivupöydästä ja yläkerran kirjahyllystä.

Nykyisestä ulkorakennuksesta on tarkoitus remontoida minullekin oma käsityösoppi, mutta se ei ole ensi kesän, eikä edes seuraavan kesän talkoolistalla. Mutta joskus, joskus... Sillä aikaa on hyvä ihastella muiden ompelu- ja käsityöhuoneita ja kerätä talteen hyviä ideoita!

7. Mitä käsityömateriaalia sinulla on varastossa valmiina odottamassa, mutta et ole koskaan siitä tehnyt mitään? Kauanko olet sitä säilönyt?

Voi ei... Lankoja on julmetunlainen määrä! Yritin joskus tehdä inventaariota, mutta kun levittelin kaikki langat olohuoneeseen, tuli julmetunlainen ahdistus ja morkkis. Lankojen lisäksi on metritolkulla kankaita, purkeittain kankaanpainovärejä... Vähemmistöä edustavat korutarvikkeet ja huovutusvillat, mutta niitäkin on. Viime vuosina olen kyllä erittäin tehokkaasti rajoittanut kaikenlaisten tarvikkeiden ostoa, eli pieni toive on varastojen maltillisoitumisesta jonakin kauniina päivänä. Älkää kuitenkaan henkeänne pidätelkö, tuo päivä ei ole lähitulevaisuudessa!

Toisaalta, tämä tauti on aika tiukassa ja paranemisennusteet tunnetusti huonoja. Kuolinpesän perkaajilla saattaa siis olla jonkin verran käsityötarviketta setvittävinään. Toivon tietysti, että tautini on perinnöllistä, mutta sillä saattaa olla myös tarvikevuorta kartuttava vaikutus...

8. Millaisessa mielentilassa teet käsitöitä? Korskuen kohti kunniakasta lopputulosta kaamealla faartilla? Nautiskellen ja rauhoittuen? Miten?

Vaadin ehdottomasti kiireettömän hetken kaikkeen käsityöhösäämiseen. Yleensä miehen ollessa kotona tämä ei luonnistu, eli ajan mielelläni miehen muutamaksi viikonlopuksi pois jaloista. Tänä keväänä miehettömiä viikonloppuja on tiedossa peräti kaksi, saamme Vaarallisen Pavun kanssa sotkea rauhassa!

9. Nyt alkaa mielikuvitus loppua näiden kysymysten kanssa, mutta oletko sinä keksinyt joskus jonkin mielestäsi aivan uuden idean tai toteutustavan käsitöissä?

Minun käsityöluovuuteni rajoittuu saumojen ja päättelyä vaativien langanpätkien välttelemiseen ja siinä ei taida olla mitään uutta! Välillä kyllä tunnen itseni oikein näppäräksi, kuten tänään aloittaessani virkattua pikkujakkua Vaaralliselle Pavulle ja hoksasin miten homma kannattaa tehdä. Mitä sitä suotta aikaansa tuhlaamaan ohjeita etsiskellen!

Ja nyt kun olen tätä "neronleimausta" elvistellyt, voitte jäädä odottamaan raporttia projektin toteutuneesta helppoudesta. Heh.

10. Minkä kouluarvosanan antaisit käsityötaidoillesi?

Mitataanko me nyt niitä oikeita oppeja? Koska minähän kurvaan aina mutkat suoriksi ja yritän aina päästä sieltä missä aita on matalin... Olisi kyllä aika mielenkiintoista tietää, minkä numeron saisin käsitöistä nykypäivänä, ihan oikeilla kriteereillä mitattuna. Aikoinaan koulussa se taisi olla 9, en edes tiedä mitä täyteen kymppiin olisi vaadittu koska kyllä minä sain sukat neulottua ja paitapuseron ommeltua. Eiväthän ne varmaan mitään räätälitasoisia tuotteita olleet, mutta tuskin siihen pyrittykään peruskoulussa?

 11. Mikä on sinulle rakkain, jonkun muun tekemä, käsityö?

Tämä on hankala, koska ainoat käsityöt jotka olen saanut ja varmuudella tiedän jonkun muun tekemiksi ovat mieheltä saamani kynttilänjalka ja elefanttiaiheinen naulakko. Naulakon laitan ehdottomasti käsityöhuoneeseeni ja kynttilänjalkakin on ollut aktiivisessa käytössä.

Mummilta olen perinyt paljon kaita- ja pöytäliinoja, poppanoita yms. Näistä ei vaan kukaan tiedä ovatko ne mummin itsensä tekemiä vai peräti isomummin tekemiä vai tuotu eläkeläismatkoilta maailman turuilta ja toreilta. Siksipä olenkin ottanut tavaksi signeerata jokaisen työn, mikä käsistäni maailmalle pääsee! Ja suosittelen muillekin! Vaikka nyt olisi päivänselvää että tuo on minun tekemäni, ei mene montaa sukupolvea kun asia unohtuu ja jää mysteeriksi. 

***

Kas näin. Kiitos Paula, oli hauskaa!  Olen minäkin hieman laiskanlainen ja laitan nämä samat, hyväksihavaitut ja kaikenkattavan mielenkiintoiset kysymykset eteenpäin tällaisenaan. Lisäksi olen vähän tylsä ja haastan mukaan vain kaksi käsityöläistä:

Kristiinan Napista ja helmestä ja Inkan. 

Tässä vielä haasteen säännöt: Kiitä ja linkitä bloggaaja jolta sait tämän haasteen. Jokaisen haastetun henkilön täytyy vastata 11 kysymykseen, jotka haasteen antaja on esittänyt ja postata vastaukset blogiinsa. Valitse sitten viisi uutta haastettavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait tämän.