sunnuntai 19. elokuuta 2012

Tervetuloa syksy!

Syksy on paras vuodenaika. Ehdottomasti paras. Ei mikään voita syksyä. Se on ykkönen. Jos voisin valita, olisi aina syksy. Kun työntää nenänsä ulos, tuoksuu jo vähän syksyltä. Siispä syksyn houkuttelemiseksi vietimme syysviikonloppua, ihanaa sateista syysviikonloppua. Mies kävi sienestämässä, saaliina kantarelleja, syksyn ensimmäiset suppilovahverot, rouskut ja haperot. Ne ovat nyt säilööntymässä keittiössä. Jo eilen illalla herkuttelimme juustoilla ja makkaroilla. Niitä on tarjolla täällä Tampereella Hämeenpuistossa vielä ensi viikon tiistaihin ranskalaisella ruokatorilla.

Keskellä lautasta on oikeaa juustonystävien herkkua: salmiakki-karviaismarjahilloa. Sopii täydellisesti voimakkaiden juustojen kanssa!

Salmiakki-karviaismarjahillo

400g karviaisia
30 g salmiakkia
4 dl hillosokeria
(vettä)

Soseuta marjat. Liota salmiakit tilkkaan vettä. Usko pois, 30g riittää. Itse laitoin turkinpippureita (osta varmuuden vuoksi kaksi pussia, 30g on n. 6 turkinpippuria), mutta myös esim. apteekkarin salmiakki toimii hyvin. Lisää salmiakkiliuos soseeseen ja kiehauta. Lisää tarvittaessa vettä, itse purkitin aika vetistä hilloa, mutta jäähdyttyään ja jähmetyttyään se oli oikein sopivaa. Lisää hillosokeri ja kiehauta. Säilytä valmis hillo kylmässä.

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Patafiilistelyä

Värjäyskärpänen puraisi taas niin pahasti, että maanittelin miehen rahtaamaan vanhan saunan padan saunan takaa pihan perukoille. Juuri sopivaa pikkupuuhastelua selkäsairaalle saikkulaiselle, eikö? Kantoi vielä isoja tiiliskiviä perustaksi, ei ilmeisesti luota mun alkusammutustaitoihin... Mutta ei tätä nyt voi muuta kuin ihastella! Ja pihalla odottaa tammenlehteä niin kuivana kuin tuoreenakin näin ensi alkuun, jättiläisangervoakin rehottaa pihalla, kaikista niistä säälittävistä puunaluista puhumattakaan!







lauantai 11. elokuuta 2012

Väriä luonnosta

Kolme päivää hurahti kasvivärjäyskurssilla. Tämä oli jo 30. vuosi kun opistolaiset looraavat kasvien, lankojen, kankaiden ja vähän muunkin kanssa. Sen kunniaksi paikallislehdestä kävi toimittaja ja valokuvaaja ihmettelemässä. Epäilemme kuitenkin, että miespuolinen kaksikko oli vielä enemmän pyörällä päästään lähtiessään kuin tullessaan!

Mutta oli meillä taas kyllä niin mukavaa! 15-henkinen joukkueemme oli sairastelujen vuoksi kutistunut 10 hengen kompaktiksi tehotiimiksi, mutta saimme kuitenkin kolme ylimääräistä kasvia vielä mukaan! Kasveissa oli mukana vanhoja tuttuja...

Punasipulin kuoret (tällä kertaa mukana oli myös muutama kokonainen, hieman homehtunut sipuli ja ne ilmeisesti vaikuttivat pH-arvoon siten, että värjäystuloksesta tuli tumman ruskean-vihertävää!)

Lepänkäpyjä

Aina yhtä onnellisen värin antavat keltasipulin kuoret

Tarhakäenkaali
... ja saimme tutustua myös aivan uusiin tuttavuuksiin...

Koivunlehdet

Pajunlehdistä lähti huumaavan eksoottinen tuoksu!

Pähkinäpensaan lehdet


Lisäksi tietenkin pietaryrttiä, verihelttaseitikkiä, kanervaa, mesiangervoa, pujoa, maitohorsmaa... Ja sitten ei muuta kuin värjäämään!



Tässäpä mielenkiintoinen tapa tehdä liukuvärjäyksiä: haltialangat kiinni keppiin, jolloin keppiä kääntämällä materiaali nousee ylöspäin. Kauimmin padassa ollut osa on tietenkin tummempi kuin ylösnostetut! Nämä materiaalit saivat muhia padassa 5-10 min. kepin kääntelyiden välissä, kunnes loppuosa jäi liemeen odottamaan huuhtelua.




Ja kun leiri on siivottu seuraavia kurssilaisia varten ja jälkkärikahvit juotu, alkaa se paras osuus: saaliin jako! Nauttikaa näistä upeista väreistä!







Ensi vuoden kurssi-ilmoittautuminen on jo tehty!


tiistai 7. elokuuta 2012

Auto pakattu ja kaikki valmiina!

Kesäloman ajan vyyhditin lankoja, leikkelin kankaita, pakkailin puuhelmiä ja -nappeja pikkupussukoihin ja leikkasin viime syksynä messuilta ostamani parkitun lohennahkan palasiksi. Apulaisia tietysti riitti!
Huomenna auton nokka rantaa kohti ja kolme päivää luonnonväreistä nauttimista!